seppä

Taonta taiteen lajina

Oletko kiinnostunut perinteisistä käsityöammateista ja niiden historiasta? Seppä on ammattina vanha, mutta vielä tänäkin päivänä hyvin tarpeellinen. Nykyajan sepät ovat erikoistuneet omille aloilleen, esimerkiksi korusepiksi ja kellosepiksi. Tässä artikkelissa kerromme taidesepän työstä ja yleisesti taontataiteesta.

Mitä taidetaonta on?

Taidetaonnan perustana on perinteinen sepäntyö, jossa valmistetaan esineitä kuumaa metallia takomalla. Taonnassa metallia muokataan hakkaamalla sitä vasaralla tai muuta puristusvoimaa hyödyntäen. Metalli voidaan kuumentaa ennen takomista, mutta myös kylmätaonta on mahdollista.

Taide-esineiden lisäksi taidesepät valmistavat erilaisia käyttö- ja koriste-esineitä, kuten valaisimia, kynttiläjalkoja, kylttejä, aitoja ja portteja sekä erilaisia tulityökaluja. Koska taidesepät ovat käsityöläisiä, jokainen heidän valmistama tuote on uniikki. Taideseppien töitä on yleensä esillä käsityöläiismyymälöissä, toreissa ja markkinoilla sekä erityisissä takomoputiikeissa.

1960- ja 1980-luvuilla sepäntyön arvostus lisääntyi niin, että sepäntyö hyväksyttiin osaksi taideteollisuutta. Taideseppien töitä voi ihailla monissa rakennuksissa, kuten Temppeliaukion kirkossa, jonka krusifiksin, kastemaljan ja kyntteliköt on takonut taideseppä Kauko Moisio. Taideseppien kädenjälki myös jugendtyylisissä rakennuksia.

Taidetaonnan juuret6250098693_91461898bb_b

Taonnan ja sepäntyön juuret ovat syvällä suomalaisessa kansanperinteessä. Elias Lönnrötin 1800-luvun alkupuoliskolla kokoamaa Kalevalaa pidetään Suomen kansalliseepoksena, ja teoksella onkin ollut merkittävä rooli sekä suomalaiseen kulttuurin että suomen kieleen. Kalevalassa esiintyvä seppä Ilmarinen, “takoja iänikuinen”, takoo rahaa, suolaa ja viljaa jauhavan sammon saadaksen vaimokseen Pohjolan emäntä Louhen tyttären. Ilmarinen on teoksen sankari, jolla on jopa jumalallisia piirteitä.

Vaikka Kalevalan seppäsankari Ilmarinen onkin lähinnä taruolento, kuvaa hänen roolinsa kansalliseepoksessa hyvin sepäntyön arvostusta suomalaisessa yhteiskunnassa. Sepätyö on nimittäin aina ollut Suomessa arvostettua tai tarpeelliseksi koettua työtä. Arvostuksesta huolimatta koko ammattikunta oli kadota toisen maailmansodan jälkeen, kun teollisen tuotannon voimistuminen vähensi koko sepäntyön tuotteiden kysyntää valtakunnallisesti. Vaikka seppien työlle nykyään onkin taas kysyntää, on kokopäiväisiä seppiä maassa vain joitakin satoja ja taideseppiä vielä vähemmän.

Haluatko taidesepäksi?

Kuka tahansa sepän taontatöitä tekevä voi kutsua itseään sepäksi, eikä sepän työhön ole yhtä ainoaa koulutusta. Sepäntyötä voi opiskella kokeneiden seppien opastuksessa, mutta alan perustietoja ja -taitoja voi hankkia myös monissa ammattikouluissa. Sivuiltamme löydät lisää tietoa myös seppien koulutuksesta.